Katsoessani mainosta jonkun laulajan uudesta levystä, rupesin ajattelemaan kuinka paljon suuret tähtiartistit ovat elämässään kokeneet, ja siinä samassa tulin ajatelleeksi, kuinka inhottavan pieni ja eristetty oma elämäni on. Olen käynyt matkoilla, mutten ole ottanut kaikkea siitä irti, ja olen minä nähnyt kauniita asioista, mutten istunut nurmikolla eiffeltornin edessä odottaen auringonlaskua, en ole matkustanut Euroopan ulkopuolelle, en ole nähnyt auringonnousua- enkä laskua Suomen ulkopuolella, ja haluan kokea sen kaiken, aivan kaiken ja nauttia elämästäni, sillä maailma on after all leikkikenttämme!
En halua herätä kolmekymppisenä ajatellen, miten uskomattoman tylsää nuoruuteni olikaan ja miten en ikinä kokenut mitään uutta ja jännittävää, haluan muistella miten hauskaa minulla olikaan siellä Ranskassa (♥), Saksassa, Englannissa, Amerikassa, Bulgariassa, Sveitsissä, Italiassa jne jne. You get it. En halua enää tuhlata elämääni.
Vielä jonain päivänä seison Pariisin kaduilla, katsellen eiffeltornia ja iloisia ihmisiä kaakaokuppi kädessäni. Vielä jonain päivänä elän elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti